Kalalokkeja liikkuu merialueella läpi koko talven. Sisälahtien ja satamien jäätyessä ne siirtyvät ulommaksi ja palaavat taas sään lauhtuessa. Lajin kevätmuutto ajoittuu maaliskuun lopulle, joten se ei tuota lopputalvisia havaintoja.
Alueen talvihavainnot kalalokista alkoivat yleistyä vasta 2000-luvulla. Sitä ennen oli tehty vain viisi joulukuista ja viisi tammikuista havaintoa, joista valtaosa Tuusulanjärveltä. Joulukuu 2000 oli leuto ja kalalokkeja havaittiin joulunpyhiin asti paitsi Tuusulanjärvellä, myös Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikan seudulla, Kytäjällä ja Ridasjärvellä. Vuodesta 2005 lähtien kalolokista on tehty talvihavaintoja joka talvi. Pisimpään kalalokkeja on viipynyt Nurmijärven Valkjärvellä, missä viimeiset nähtiin 20. tammikuuta sekä vuonna 2007 että 2008. Erityisen runsaasti kalalokkeja tavattiin joulukuussa 2011, jolloin suurimmassa parvessa Tuusulanjärvellä nähtiin yli 20 lintua.
Talvilinnut - Selkälokki
Suomen nimirodun selkälokit ovat pitkän matkan muuttajia, jotka talvehtivat Afrikassa. Siksi erityisesti vanhojen lintujen tapaaminen talvikaudella on hyvin poikkeuksellista. Nuoria yksilöitä, joiden määrittäminen vaatii erityistä tarkkuutta, sen sijaan on tavattu maamme kaatopaikkojen talvisista lokkiparvista useamminkin.
Alueen talvihavainnoista kaksi koskee vanhoja ja kaksi nuoria selkälokkeja ja ne on kaikki havaittu Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikalla: vanhat linnut 3.12.1999 ja 17.12.2000 sekä nuoret linnut 28.1.2001 ja 12.12.2006.
Alueen talvihavainnoista kaksi koskee vanhoja ja kaksi nuoria selkälokkeja ja ne on kaikki havaittu Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikalla: vanhat linnut 3.12.1999 ja 17.12.2000 sekä nuoret linnut 28.1.2001 ja 12.12.2006.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)