Jänkäkurppia talvehtii Etelä- ja Lounais-Suomessa useita yksilöitä joka talvi. Linnut hyödyntävät talvehtimisalueensa pieniäkin sulapaikkoja, joita rakennetun ympäristön valumavedet tai lähteiköt pitävät sulina kovillakin pakkasilla. Talvehtijoiden todellinen määrä voi olla suurempikin, koska kurppien löytäminen talvisista ojista on vaikeaa.
Alueen ensimmäinen talvihavainto jänkäkurpasta tehtiin Järvenpään Rantapuistossa tammikuussa 1975. Helmikuussa 1985 löytyi Hyvinkäältä Kytäjäntien varrelta kuollut jänkäkurppa, joka epäilemättä oli talvehtinut lähiseudulla.
Jänkäkurpan talviesiintyminen alueella alkoi toden teolla hahmottua 2000-luvulla, kun Nurmijärvellä etsittiin useana talvena peräkkäin ojissa talvehtivia lintuja. Laji onkin tavattu yhden tai muutaman yksilön voimin sen jälkeen lähes joka talvi vuodesta 2007 lähtien. Pääosa havainnoista on tehty vuodenvaihteen molemmin puolin, mutta kurppia on löytynyt useita vielä helmikuussakin. Ainakin kovana pakkastalvena vuoden 2012 alussa jänkäkurppa talvehti onnistuneesti maaliskuulle saakka. Nurmijärven havainnosta on laadittu myös erinomainen katsaus lajin talviseen esiintymiseen ja käyttäytymiseen, joka löytyy Linnut-lehdestä (Mähönen 2013).
Talvilinnut - Taivaanvuohi
Taivaanvuohi on kurpista harvinaisin talvehtija. Leutoina syksyinä lajin voi tavata vielä rantaluhdiltakin, mutta keskitalvisia havaintoja on niukasti.
Alueelta ei vuoteen 2006 mennessä ollut ilmoitettu lainkaan talvihavaintoja taivaanvuodesta. Sen jälkeen lajin talvihavainnot on suojelusyistä salattu, eikä niistä ole julkaistu jälkikäteenkään katsauksia. Tammikuulta 2008 on kuitenkin tiedossa ainakin yksi havainto taivaanvuohesta.
Alueelta ei vuoteen 2006 mennessä ollut ilmoitettu lainkaan talvihavaintoja taivaanvuodesta. Sen jälkeen lajin talvihavainnot on suojelusyistä salattu, eikä niistä ole julkaistu jälkikäteenkään katsauksia. Tammikuulta 2008 on kuitenkin tiedossa ainakin yksi havainto taivaanvuohesta.
Talvilinnut - Lehtokurppa
Lehtokurppia jää leutoina ja vähälumisina talvina Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rantametsiin talvehtimaan sulana pysyvien ojien varsille. Alueella lehtokurpasta on tehty ainakin kolme talvihavaintoa: 11.2.1989 lehtokurppa lensi Lahdenväylän yli Mäntsälässä.
28.2.1990 tehtiin varhainen keväthavainto Tuusulan Jokelassa, kun taivaalta laskeutui yhtäkkiä lehtokurppa lintuharrastajien viereen kuusen alle. Leutona syksynä 16.12.2000 löytyi Hyvinkään Latostenmaan metsästä lehtokurppa.
Vuoden 2006 jälkeen alueella mahdollisesti havaitut talviset lehtokurpat on viety salattuina Tiira-arkistoon eikä niistä ole raportoitu missään.
28.2.1990 tehtiin varhainen keväthavainto Tuusulan Jokelassa, kun taivaalta laskeutui yhtäkkiä lehtokurppa lintuharrastajien viereen kuusen alle. Leutona syksynä 16.12.2000 löytyi Hyvinkään Latostenmaan metsästä lehtokurppa.
Vuoden 2006 jälkeen alueella mahdollisesti havaitut talviset lehtokurpat on viety salattuina Tiira-arkistoon eikä niistä ole raportoitu missään.
Talvilinnut - Naurulokki
Naurulokkeja jää joka vuosi Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolle, missä ne löytävät ravintoa ainakin satamista.
Alueen vähäiset talvihavainnot koskevat leutoina syksyinä joulukuulle viipyneitä naurulokkeja. Tuusulanjärvellä naurulokkeja on havaittu ainakin neljänä vuonna joulukuun alussa, myöhäisimpänä 10.12.2003 Järvenpään Vanhankylänniemestä havaitut kaksi lintua. Lisäksi naurulokki havaittiin Hyvinkään Kytäjärvellä 1.12.2000.
Alueen vähäiset talvihavainnot koskevat leutoina syksyinä joulukuulle viipyneitä naurulokkeja. Tuusulanjärvellä naurulokkeja on havaittu ainakin neljänä vuonna joulukuun alussa, myöhäisimpänä 10.12.2003 Järvenpään Vanhankylänniemestä havaitut kaksi lintua. Lisäksi naurulokki havaittiin Hyvinkään Kytäjärvellä 1.12.2000.
Talvilinnut - Kalalokki
Kalalokkeja liikkuu merialueella läpi koko talven. Sisälahtien ja satamien jäätyessä ne siirtyvät ulommaksi ja palaavat taas sään lauhtuessa. Lajin kevätmuutto ajoittuu maaliskuun lopulle, joten se ei tuota lopputalvisia havaintoja.
Alueen talvihavainnot kalalokista alkoivat yleistyä vasta 2000-luvulla. Sitä ennen oli tehty vain viisi joulukuista ja viisi tammikuista havaintoa, joista valtaosa Tuusulanjärveltä. Joulukuu 2000 oli leuto ja kalalokkeja havaittiin joulunpyhiin asti paitsi Tuusulanjärvellä, myös Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikan seudulla, Kytäjällä ja Ridasjärvellä. Vuodesta 2005 lähtien kalolokista on tehty talvihavaintoja joka talvi. Pisimpään kalalokkeja on viipynyt Nurmijärven Valkjärvellä, missä viimeiset nähtiin 20. tammikuuta sekä vuonna 2007 että 2008. Erityisen runsaasti kalalokkeja tavattiin joulukuussa 2011, jolloin suurimmassa parvessa Tuusulanjärvellä nähtiin yli 20 lintua.
Alueen talvihavainnot kalalokista alkoivat yleistyä vasta 2000-luvulla. Sitä ennen oli tehty vain viisi joulukuista ja viisi tammikuista havaintoa, joista valtaosa Tuusulanjärveltä. Joulukuu 2000 oli leuto ja kalalokkeja havaittiin joulunpyhiin asti paitsi Tuusulanjärvellä, myös Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikan seudulla, Kytäjällä ja Ridasjärvellä. Vuodesta 2005 lähtien kalolokista on tehty talvihavaintoja joka talvi. Pisimpään kalalokkeja on viipynyt Nurmijärven Valkjärvellä, missä viimeiset nähtiin 20. tammikuuta sekä vuonna 2007 että 2008. Erityisen runsaasti kalalokkeja tavattiin joulukuussa 2011, jolloin suurimmassa parvessa Tuusulanjärvellä nähtiin yli 20 lintua.
Talvilinnut - Selkälokki
Suomen nimirodun selkälokit ovat pitkän matkan muuttajia, jotka talvehtivat Afrikassa. Siksi erityisesti vanhojen lintujen tapaaminen talvikaudella on hyvin poikkeuksellista. Nuoria yksilöitä, joiden määrittäminen vaatii erityistä tarkkuutta, sen sijaan on tavattu maamme kaatopaikkojen talvisista lokkiparvista useamminkin.
Alueen talvihavainnoista kaksi koskee vanhoja ja kaksi nuoria selkälokkeja ja ne on kaikki havaittu Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikalla: vanhat linnut 3.12.1999 ja 17.12.2000 sekä nuoret linnut 28.1.2001 ja 12.12.2006.
Alueen talvihavainnoista kaksi koskee vanhoja ja kaksi nuoria selkälokkeja ja ne on kaikki havaittu Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikalla: vanhat linnut 3.12.1999 ja 17.12.2000 sekä nuoret linnut 28.1.2001 ja 12.12.2006.
Talvilinnut - Isolokki
Isolokki on arktisen alueen lokki, joka siirtyy talvisin etelämmäksi, myös Suomen rannikoille ja kaatopaikoille.
Isolokin talviesiintyminen alueella rajoittuu ainakin toistaiseksi kymmenen vuoden jaksolle joulukuusta 1998 tammikuuhun 2007. Tuolla jaksolla isolokkeja tavattiin joka talvi. Havainnot koskevat nuoria lintuja ja yli 90% havainnoista on tehty Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikalla, missä tuohon aikaan oli vielä käytössä jätteen kippaus ja läjittäminen ulkosalla. Enimmillään Kapulan kaatopaikalla tavattiin yhdellä kertaa neljäkin lintua 4.12.2001. Pääosa havainnoista ajoittuu joulukuulle ja tammikuun alkupuolelle. Vain kerran nuori isolokki on nähty myös helmikuussa Kapulan kaatopaikalla 5.2.2002.
Myös alueen muilla kaatopaikoilla on havaittu isolokkeja: Järvenpäässä Puolmatkan kaatopaikalla sekä vuodenvaihteessa 1998/99 että 1999/2000, Keravan kaatopaikalla joulukuun lopussa 1999 ja Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasemalla tammikuussa 2002.
Isolokin talviesiintyminen alueella rajoittuu ainakin toistaiseksi kymmenen vuoden jaksolle joulukuusta 1998 tammikuuhun 2007. Tuolla jaksolla isolokkeja tavattiin joka talvi. Havainnot koskevat nuoria lintuja ja yli 90% havainnoista on tehty Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikalla, missä tuohon aikaan oli vielä käytössä jätteen kippaus ja läjittäminen ulkosalla. Enimmillään Kapulan kaatopaikalla tavattiin yhdellä kertaa neljäkin lintua 4.12.2001. Pääosa havainnoista ajoittuu joulukuulle ja tammikuun alkupuolelle. Vain kerran nuori isolokki on nähty myös helmikuussa Kapulan kaatopaikalla 5.2.2002.
Myös alueen muilla kaatopaikoilla on havaittu isolokkeja: Järvenpäässä Puolmatkan kaatopaikalla sekä vuodenvaihteessa 1998/99 että 1999/2000, Keravan kaatopaikalla joulukuun lopussa 1999 ja Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasemalla tammikuussa 2002.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)