Piekana on ajoittain talvehtimaan jäävistä petolinnuista hiirihaukan ohella tavallisin. Lajin talvinen esiintyminen vaihtelee ja siirtyy myyräkantojen mukana, eikä havaintoja siksi saada samoilta alueilta läheskään joka talvi.
Alueen ensimmäinen talvehtiva piekana löytyi valokuvaavien harrastajien iloksi Hyvinkään Nykiönharjulta talvella 1990/91. Tätä yksilöä lukuunottamatta talvihavainnot pysyivät niukkoina 2000-luvun alkuun asti. Sen jälkeen pitempään samalla paikalla ja ainakin tammikuun puolelle asti viipyneitä piekanoita on tavattu jo viitenä talvena. Paras talviesiintyminen oli hiirihaukan tapaan talvella 2008/2009, jolloin talvisia piekanahavaintoja tehtiin useita kymmeniä. Näistä Hyvinkäällä Kytäjän ja Kapulan kaatopaikan alueella liikkui enimmillään neljä lintua, Nurmijärven Hongisojan-Kuhajärven pelloilla vähintään kaksi ja Palojoella yksi sekä Tuusulan Rantamossa kaksi lintua.
Viimeinen piekanoista tyhjä talvi alueella koettiin 2009/2010, jolloin lajista saatiin vain kaksi talvihavaintoa joulukuussa.
Talvihavainnot - Maakotka
Nuoria maakotkia jää haaskojen ja ruokintojen varassa joka vuosi Etelä-Suomeen talvehtimaan. Vanhat linnut pysyttelevät pesimäreviireillään pohjoisessa vuoden ympäri.
Alueen talviset maakotkahavainnot alkoivat runsastua muiden petolinnuista tehtyjen talvihavaintojen tapaan 1990-luvun lopulla. Vuoteen 1998 mennessä talvisia maakotkia oli nähty vain viitisentoista kertaa. Vuodesta 1999 lähtien talvihavaintoja on tehty kaikkina muina talvina paitsi 2010/2011. Vain kerran maakotka on viihtynyt paikoillaan pitempäänkin: 11-26.1.2005 nuori maakotka saalisti Kytäjän fasaanitarhan lähistöllä Hyvinkäällä. Muutenkin Kytäjän seutu on havaintojen valossa paras paikka talvisen maakotkan tapaamiseen.
Alueen talviset maakotkahavainnot alkoivat runsastua muiden petolinnuista tehtyjen talvihavaintojen tapaan 1990-luvun lopulla. Vuoteen 1998 mennessä talvisia maakotkia oli nähty vain viitisentoista kertaa. Vuodesta 1999 lähtien talvihavaintoja on tehty kaikkina muina talvina paitsi 2010/2011. Vain kerran maakotka on viihtynyt paikoillaan pitempäänkin: 11-26.1.2005 nuori maakotka saalisti Kytäjän fasaanitarhan lähistöllä Hyvinkäällä. Muutenkin Kytäjän seutu on havaintojen valossa paras paikka talvisen maakotkan tapaamiseen.
Talvilinnut - Tuulihaukka
 |
| Tuulihaukka Tuusulan Vanhankylän pelloilla |
Alueen ensimmäiset havainnot talvehtivista tuulihaukoista tehtiin jo 1970-luvulla. Tuusulassa ja Keravalla tavattiin vuosina 1973-77 ainakin neljä talvehtivaa tuulihaukkaa. Näiden jälkeen lajin pesimäkannan romahdus pudotti sen 30 vuodeksi lähes kokonaan pois talvikatsauksista. 1990-luvun ainut talvehtimishavainto koskee Nurmijärven Savikon-Nummenniityn peltoaukealla joulukuusta 1994 helmikuuhun 1995 talvehtinutta koirashaukkaa.
Pitkä kuiva kausi päättyi lopputalvesta 2008, kun Tuusulan Jäniksenlinnassa havaittiin talvehtiva lintu 13-22.2.2008. Seuraavana talvena 2008/2009 Nurmijärvellä havaittiin ainakin neljä talvehtivaa tuulihaukkaa ja Hyvinkään Kytäjälläkin yksi lintu.
Talvilinnut - Ampuhaukka
Ampuhaukkoja tavataan Etelä- ja Länsi-Suomessa säännöllisesti joka talvi, niin myös Pohjois- ja Keski-Uudenmaan alueella. Vaikka kaikki havainnot nopeasti pikkulintujen perään syöksyvistä pikkuhaukoista eivät ansaitse tulla kirjatuksi ampuhaukkoina, on lajista kuitenkin saatu havaintoja lähes joka talvi.
Vain kolmesti ampuhaukka on jäänyt pidemmäksi aikaa samalle paikalle saalistamaan. Tuusulan Rusutjärvellä ampuhaukka viipyi joulukuusta 1996 helmikuun alkuun 1997. Nurmijärven Savikolla tehtiin viikon ajan havaintoja helmikuun alussa 2011. Hyvinkäällä Kytäjän kuivurin pelloilla ampuhaukka havaittiin useita kertoja joulukuussa 2011 ja viimeisen kerran uudenvuodenpäivänä 2012.
Vain kolmesti ampuhaukka on jäänyt pidemmäksi aikaa samalle paikalle saalistamaan. Tuusulan Rusutjärvellä ampuhaukka viipyi joulukuusta 1996 helmikuun alkuun 1997. Nurmijärven Savikolla tehtiin viikon ajan havaintoja helmikuun alussa 2011. Hyvinkäällä Kytäjän kuivurin pelloilla ampuhaukka havaittiin useita kertoja joulukuussa 2011 ja viimeisen kerran uudenvuodenpäivänä 2012.
Talvilinnut - Nokikana
Nokikanoja talvehtii Lounais-Suomen sulissa merenlahdissa joka talvi. Sisämaassa läpi talven sulana pysyviä paikkoja on niukasti, joten talvehtimiset ovat aina poikkeuksellisia.
Tuusulanjärven hapetuslaitteiston ansiosta nokikana onnistui talvehtimaan Halosenniemen edustalla koko talven 1985/86. Viimeinen havainto tehtiin 9.3.1986. Toisenkin kerran nokikana yritti talvehtia Tuusulanjärvellä loppusyksyllä 2006. Järven eteläpää pysyi pitkään sulana ja nokikana viipyi marraskuulta lähtien Koskenmäen sillan luona ja onnistui talvehtimaan 14.1.2007 asti. Sen jälkeen sulapaikka jäätyi ja lintu katosi.
Joulukuussa 2000 leudon alkutalven aikana nokikanoista tehtiin useita havaintoja Tuusulanjärvellä ja Hyvinkään Ridasjärvellä. Viimeisin talvihavainto koskee Vantaanjoen sulassa Hyvinkään Kittelässä tavattua kahta lintua, jotka olivat paikalla ainakin vuodenvaihteessa 2011/2012.
Tuusulanjärven hapetuslaitteiston ansiosta nokikana onnistui talvehtimaan Halosenniemen edustalla koko talven 1985/86. Viimeinen havainto tehtiin 9.3.1986. Toisenkin kerran nokikana yritti talvehtia Tuusulanjärvellä loppusyksyllä 2006. Järven eteläpää pysyi pitkään sulana ja nokikana viipyi marraskuulta lähtien Koskenmäen sillan luona ja onnistui talvehtimaan 14.1.2007 asti. Sen jälkeen sulapaikka jäätyi ja lintu katosi.
Joulukuussa 2000 leudon alkutalven aikana nokikanoista tehtiin useita havaintoja Tuusulanjärvellä ja Hyvinkään Ridasjärvellä. Viimeisin talvihavainto koskee Vantaanjoen sulassa Hyvinkään Kittelässä tavattua kahta lintua, jotka olivat paikalla ainakin vuodenvaihteessa 2011/2012.
Talvilinnut - Kurki
Kurkia on viime vuosina jäänyt silloin tällöin Suomen talveen ja niillä on ollut jokin muuttomatkan estävä vamma. Talvehtimispaikalla järjestetyn lisäruokinnan turvin muutam yksilö on selviytynyt kevääseen asti.
Kurki on havaittu kahdesti talvella Hyvinkäällä. Yksinäinen kurki ilmaantui 10.2.2008 Hyvinkään Åvikin jokivarteen ja siitä tehtiin havaintoja karkauspäivään 29.2.2008 asti. Toisen kerran kurki viivytteli joutsenparvessa Hyvinkäällä Kytäjän Postin pelloilla marraskuun lopulta aina 2.12.2009 asti.
Talvilinnut - Jänkäkurppa
Jänkäkurppia talvehtii Etelä- ja Lounais-Suomessa useita yksilöitä joka talvi. Linnut hyödyntävät talvehtimisalueensa pieniäkin sulapaikkoja, joita rakennetun ympäristön valumavedet tai lähteiköt pitävät sulina kovillakin pakkasilla. Talvehtijoiden todellinen määrä voi olla suurempikin, koska kurppien löytäminen talvisista ojista on vaikeaa.
Alueen ensimmäinen talvihavainto jänkäkurpasta tehtiin Järvenpään Rantapuistossa tammikuussa 1975. Helmikuussa 1985 löytyi Hyvinkäältä Kytäjäntien varrelta kuollut jänkäkurppa, joka epäilemättä oli talvehtinut lähiseudulla.
Jänkäkurpan talviesiintyminen alueella alkoi toden teolla hahmottua 2000-luvulla, kun Nurmijärvellä etsittiin useana talvena peräkkäin ojissa talvehtivia lintuja. Laji onkin tavattu yhden tai muutaman yksilön voimin sen jälkeen lähes joka talvi vuodesta 2007 lähtien. Pääosa havainnoista on tehty vuodenvaihteen molemmin puolin, mutta kurppia on löytynyt useita vielä helmikuussakin. Ainakin kovana pakkastalvena vuoden 2012 alussa jänkäkurppa talvehti onnistuneesti maaliskuulle saakka. Nurmijärven havainnosta on laadittu myös erinomainen katsaus lajin talviseen esiintymiseen ja käyttäytymiseen, joka löytyy Linnut-lehdestä (Mähönen 2013).
Alueen ensimmäinen talvihavainto jänkäkurpasta tehtiin Järvenpään Rantapuistossa tammikuussa 1975. Helmikuussa 1985 löytyi Hyvinkäältä Kytäjäntien varrelta kuollut jänkäkurppa, joka epäilemättä oli talvehtinut lähiseudulla.
Jänkäkurpan talviesiintyminen alueella alkoi toden teolla hahmottua 2000-luvulla, kun Nurmijärvellä etsittiin useana talvena peräkkäin ojissa talvehtivia lintuja. Laji onkin tavattu yhden tai muutaman yksilön voimin sen jälkeen lähes joka talvi vuodesta 2007 lähtien. Pääosa havainnoista on tehty vuodenvaihteen molemmin puolin, mutta kurppia on löytynyt useita vielä helmikuussakin. Ainakin kovana pakkastalvena vuoden 2012 alussa jänkäkurppa talvehti onnistuneesti maaliskuulle saakka. Nurmijärven havainnosta on laadittu myös erinomainen katsaus lajin talviseen esiintymiseen ja käyttäytymiseen, joka löytyy Linnut-lehdestä (Mähönen 2013).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)