Mustavaris on varhainen muuttolintu, joten huomattava osa talvikauden havainnoista koskee ensimmäisiä kevätmuuttajia.
Ainakin kolmesti on alueen taajamissa tehty havaintoja talvehtimaan asettuneista mustavariksista: Talvella 1973/74 mustavaris havaittiin joulu-tammikuussa Tuusulan Saksan alueella. Järvenpään keskustassa tavattiin 1987/88 vuodenvaihteen molemmin puolin yksinäinen mustavaris. Keravan Sompion alueella mustavaris vietti talvea tammi-maaliskuussa 2006.
Näiden havaintojen lisäksi mustavariksia on havaittu muutamia kertoja joulukuisissa varislintuparvissa, viimeksi 16.12.2010 Nurmijärven Palojoen kylässä.
Talvilinnut - Kottarainen
 |
| Kottarainen Tuusulan Lahelassa |
Alueen kaatopaikoillakin nähtiin niiden vielä toimiessa kottaraisia useina talvina. Ensimmäiset talvehtimishavainnot saatiin Hyvinkään Kapulan kaatopaikalta talvella 1987/88, kun yksinäinen kottarainen lämmitteli valaisinkuvussa. Kapulan kaatopaikasta tuli sen jälkeen talvesta 1994/95 lähtien yli kymmeneksi vuodeksi kottaraisten vakituinen talvehtimispaikka. Enimmilään siellä ruokaili 250 kottaraisen parvi tammikuussa 2001. Talven 2004/2005 jälkeen Kapulan kottaraishavainnot loppuivat ja vain Järvenpään Puolmatkan kaatopaikka kelpasi kahdelle talvehtivalle kottaraiselle vielä kerran talvella 2006/2007.
Kottaraisia on tämän jälkeenkin tavattu eri puolilla aluetta joka talvi viimeaikojen kovinta talvea 2012/2013 lukuunottamatta. Muun muassa Hyvinkäällä Hyyppärän ratsutallien alueella ja Tuusulan Rantamossa kottaraisia on nähty vielä tammikuun alussa, mutta linnut ovat aina kadonneet ennen kevättä.
Talvilinnut - Peippo
Peippo on runsaslukuisista muuttolinnuista yleisimmin talvehtimaan jäävä laji. Niitä tavataan talvehtimassa eteläistä Lappia myöten lähes joka talvi.
Talvisia peippohavaintoja on alueella tehty 1975 lähtien joka vuosi ja niiden määrä lasketaan jo sadoissa. Pääosa havainnoista koskee yhtä tai muutamaa ruokintapaikalle asettunutta peippoa. Monet talvehtivista peipoista sairastavat sienikasvainta, jonka takia niiden varpaissa näkyy usein pahkuroita. Suurimmissa talvisissa parvissa on ollut alun toistakymmentäkin lintua, esim. tammikuussa 1997 Tuusulan Rantatien alueella lintulaudalle asettuneessa parvessa.
Talvisia peippohavaintoja on alueella tehty 1975 lähtien joka vuosi ja niiden määrä lasketaan jo sadoissa. Pääosa havainnoista koskee yhtä tai muutamaa ruokintapaikalle asettunutta peippoa. Monet talvehtivista peipoista sairastavat sienikasvainta, jonka takia niiden varpaissa näkyy usein pahkuroita. Suurimmissa talvisissa parvissa on ollut alun toistakymmentäkin lintua, esim. tammikuussa 1997 Tuusulan Rantatien alueella lintulaudalle asettuneessa parvessa.
Talvilinnut - Järripeippo
Pohjois-Suomessa pesivänä lajina järripeippo on peippoa selväpiirteisempi muuttolintu. Järripeippojakin jää lähes joka talvi Suomeen talvehtimaan, mutta talviesiintyminen on niukempaa ja epäsäännöllisempää.
Alueen talvisten järripeippohavaintojen määrä on noin puolet peippohavaintojen määrästä. Järripeippojakin on tavattu lähes joka talvi 1980-luvun alussa vilkastuneen havainnoinnin myötä. Joinakin talvina lajin esiintyminen on jäänyt muutaman havainnon varaan ja viimeksi vuonna 2002 järripeiposta ei tehty lainkaan talvikauden havaintoa.
Joulukuussa 2012 Tuusulan Anttilaan jäi toistasataa järripeippoa ruokailemaan puimatta jääneeseen peltoon ja muuallakin nähtiin kymmenlukuisia parvia. Näitä lintuja tavattiin sitten helmikuun lopulle saakka enemmän kuin muina talvina aiemmin.
Joinakin talvina lintulaudoillakin on nähty yli kymmenen järripeipon kerääntymiä, mutta pääosa talvisista havainnoista koskee yksittäisiä lintuja tai muutaman yksilön parvia.
Alueen talvisten järripeippohavaintojen määrä on noin puolet peippohavaintojen määrästä. Järripeippojakin on tavattu lähes joka talvi 1980-luvun alussa vilkastuneen havainnoinnin myötä. Joinakin talvina lajin esiintyminen on jäänyt muutaman havainnon varaan ja viimeksi vuonna 2002 järripeiposta ei tehty lainkaan talvikauden havaintoa.
Joulukuussa 2012 Tuusulan Anttilaan jäi toistasataa järripeippoa ruokailemaan puimatta jääneeseen peltoon ja muuallakin nähtiin kymmenlukuisia parvia. Näitä lintuja tavattiin sitten helmikuun lopulle saakka enemmän kuin muina talvina aiemmin.
Joinakin talvina lintulaudoillakin on nähty yli kymmenen järripeipon kerääntymiä, mutta pääosa talvisista havainnoista koskee yksittäisiä lintuja tai muutaman yksilön parvia.
Talvilinnut - Hemppo
Hemppoja jää joka vuosi talvehtimaan Etelä-Suomeen, joskin melko vaihtelevasti. Ne ruokailevat talvisin parvina kaatopaikkojen, täyttömäkien ja joutomaakenttien rikkaruohostoissa ja voivat pysytellä samalla alueella pidempääkin.
Hemppoja on tavattu 1990-luvun alusta lähtien joka talvi alueella. Lajin talviesiintymisessä on kuitenkin selvä laskeva trendi. Vielä 1970-luvun puolivälissä Tuusulan Rantamossa tavattiin parin sadan yksilön talviparvia. Helmikuussa 1993 Hyvinkään Nopossa nähtiin vielä yli sadan yksilön hemppoparvi. Sen jälkeenkin hemppoja havaittiin alueen kaatopaikoilla joka talvi vuosina 1996-2002, mutta suurimmissakin parvissa oli vain muutamia kymmeniä lintuja. Tämän jälkeen talviset havaintomäärät ovat edelleen vähentyneet, vaikka laji onkin edelleen havaittu joka talvi.
Hemppoja on tavattu 1990-luvun alusta lähtien joka talvi alueella. Lajin talviesiintymisessä on kuitenkin selvä laskeva trendi. Vielä 1970-luvun puolivälissä Tuusulan Rantamossa tavattiin parin sadan yksilön talviparvia. Helmikuussa 1993 Hyvinkään Nopossa nähtiin vielä yli sadan yksilön hemppoparvi. Sen jälkeenkin hemppoja havaittiin alueen kaatopaikoilla joka talvi vuosina 1996-2002, mutta suurimmissakin parvissa oli vain muutamia kymmeniä lintuja. Tämän jälkeen talviset havaintomäärät ovat edelleen vähentyneet, vaikka laji onkin edelleen havaittu joka talvi.
Talvilinnut - Vuorihemppo
Vuorihemppo on Suomessa talvinen vierailija, joka löytyy yleensä rantojen, joutomaiden ja täyttömäkien rikkaruohostoista.
Alueen vuorihemppohavainnoista valtaosa on tehty talviaikaan ja loputkin loka- tai huhtikuussa, Pitkään samalla paikalla viihtyneet parvet kertovat varsin edustavasti lajin tyypillisistä tapaamispaikoista alueella:
Alueen vuorihemppohavainnoista valtaosa on tehty talviaikaan ja loputkin loka- tai huhtikuussa, Pitkään samalla paikalla viihtyneet parvet kertovat varsin edustavasti lajin tyypillisistä tapaamispaikoista alueella:
- 13.1-30.3.1996 kolmen vuorihempon parvi viihtyi Tuusulassa Rantamon-Heikkilän peltoaukealla
- 21.12.1997-21.2.1998 aluksi kolmen linnun parvi Järvenpään Puolmatkan kaatopaikalla
- 21.1.-4.2.2001 yksinäinen lintu urpiaisparvessa Hyvinkään Kapulan kaatopaikalla
- 23.12.2006-3.3.2007 yksinäinen lintu hemppoparvessa Järvenpään Puolmatkan kaatopaikalla
- 19.12.2009-2.2.2010 aluksi yksinäinen ja lopuksi viiden linnun parvi Hyvinkään Kapulan kaatopaikalla
Laji on tavattu alueen kaikissa kunnissa Mäntsälää lukuunottamatta.
Talvilinnut - Kirjosiipikäpylintu
Kirjosiipikäpylintu on vaelluslintu, joka ilmaantuu Etelä-Suomeen epäsäännöllisesti toistuvien syysvaellusten myötä. Vaellussyksyjen jälkeen lintuja on tavattu vähäisemmässä määrin myös talvikaudella. Talvella on tehty harvakseltaan havaintoja myös lintulaudoilla ruokailevista kirjosiipikäpylinnuista.
Alueen runsain talviesiintyminen kirjattiin alkuvuodesta 1957, jolloin Hyvinkään kauppalassa tehtiin puolentusinaa havaintoa ja suurimmassa parvessa nähtiin 11 lintua. Näiden havaintojen lisäksi kirjosiipikäpylintuja on havaittu vain viisi kertaa vuosina 1963-1987.
Alueen runsain talviesiintyminen kirjattiin alkuvuodesta 1957, jolloin Hyvinkään kauppalassa tehtiin puolentusinaa havaintoa ja suurimmassa parvessa nähtiin 11 lintua. Näiden havaintojen lisäksi kirjosiipikäpylintuja on havaittu vain viisi kertaa vuosina 1963-1987.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)