Peukaloinen on muuttolintu, mutta se on punarinnan ohella yksi yleisimmin talvehtivista pikkulinnuista. Peukaloiselle riittää talvehtimispaikaksi pienikin sulana pysyvä oja tai viemärin suupaikka ja lajin kuuluva ääntely paljastaa sen läsnäolon myös talvisin.
Alueen peukaloishavainnoista runsas kymmenen ajoittuu talvikuukausille. Eniten havaintoja on tehty joulukuussa, mutta ainakin kahdesti on peukaloisen todettu asettuneen talvehtimaan. Hyvinkään Kytäjällä Hirvikorven suo-ojissa peukaloinen havaittiin kolmesti jaksolla 21.1-17.2.2001. Nurmijärven vedenpuhdistamolla Kissanojan varrella peukaloinen onnistui talvehtimaan joulukuusta 2008 helmikuuhun 2009 ja oli paikalla laulavana heti maaliskuun alussakin.
Lisäksi Tuusulan Väinölässä 2-8.3.1975 tehdyt havainnot peukaloisesta viittaavat myös talvehtimiseen.
Talvilinnut - Rautiainen
Muutamia rautiaisia tavataan etelä- ja lounaisrannikolla joka talvi ja onnistuneita talvehtimisiakin tunnetaan useita. Yksi niistä koskee Järvenpään Puolmatkan kaatopaikalla 30.12.1997-21.2.1998 tiheässä pujokasvustossa talvehtinutta lintua. Tämä on samalla alueen ainut talvihavainto rautiaisesta.
Talvilinnut - Taigarautiainen
Taigarautiainen on talvehtinut kerran joulukuusta 1998 seuraavan vuoden helmikuulle saakka, katso tarkemmin Alueen linnusto.
Talvilinnut - Punarinta
Punarintoja jää tai saapuu joka vuosi talvehtimaan Suomeen. Eniten talvihavaintoja on tehty etelä- ja länsirannikolla, mutta myös Itä-Suomessa Kuusamoa myöten.
Alueen punarintahavainnot jakautuvat varsin tasaisesti kaikille kolmelle talvikuukaudelle. Kiinnostus talvihavaintoihin lienee myös kasvattanut havaintomääriä. 1970-ja 1980-luvulla talvihavaintoja tehtiin vain muutamana talvena, 1990-luvulla jo viitenä talvena ja vuodesta 2000 lähtien punarintoja on havaittu joka talvi. Talvella 2002/2003 saatiin talvihavaintoja ainakin kahdeksasta eri punarinnasta.
Talvehtimaan asettuneet punarinnat pysyttelevät usein samalla ruokintapaikalla, jonka läheisyydestä ne ovat löytäneet myös suojaisan yöpymispaikan. Ainakin kolmesti on punarinta onnistui talvehtimaan kevääseen asti: 1.1-17.3.1994 Nurmijärven Kirkkotiellä, 25.1.-3.3.2004 Tuusulan Hernemäentiellä ja 27.1.-7.3.2007 Järvenpään Jampassa.
Alueen punarintahavainnot jakautuvat varsin tasaisesti kaikille kolmelle talvikuukaudelle. Kiinnostus talvihavaintoihin lienee myös kasvattanut havaintomääriä. 1970-ja 1980-luvulla talvihavaintoja tehtiin vain muutamana talvena, 1990-luvulla jo viitenä talvena ja vuodesta 2000 lähtien punarintoja on havaittu joka talvi. Talvella 2002/2003 saatiin talvihavaintoja ainakin kahdeksasta eri punarinnasta.
Talvehtimaan asettuneet punarinnat pysyttelevät usein samalla ruokintapaikalla, jonka läheisyydestä ne ovat löytäneet myös suojaisan yöpymispaikan. Ainakin kolmesti on punarinta onnistui talvehtimaan kevääseen asti: 1.1-17.3.1994 Nurmijärven Kirkkotiellä, 25.1.-3.3.2004 Tuusulan Hernemäentiellä ja 27.1.-7.3.2007 Järvenpään Jampassa.
Talvilinnut - Sinirinta
Sinirinta on pitkän matkan muuttolintu, jonka pääjoukot jättävät Suomen jo syyskuussa. Marraskuisia havaintoja on koko Suomesta vain kymmenkunta.
Sinirinnasta on kuitenkin dokumentoitu myös joulukuinen havainto Hyvinkäältä. Seppo Verhiö havaitsi kotipihallaan Viertolassa sinirinnan 27.12.1953. Hän kirjoitti Hyvinkään Yhteiskoulun Luontokerho Turduksen lehteen havainnosta tiedonannon (Verhiö 1956), jossa hän mainitsee mm seuraavaa:
"Joulukuun lopulla 27.12.1953 klo 12.07 ilmestyi sinirinta Luscinia svecica meidän pihamaalle ... Ensinnä se herrasteli tietenkin kompostikasalla, mutta lähti sitten tutustumiskierrokselle muuallekin."
Sinirinnasta on kuitenkin dokumentoitu myös joulukuinen havainto Hyvinkäältä. Seppo Verhiö havaitsi kotipihallaan Viertolassa sinirinnan 27.12.1953. Hän kirjoitti Hyvinkään Yhteiskoulun Luontokerho Turduksen lehteen havainnosta tiedonannon (Verhiö 1956), jossa hän mainitsee mm seuraavaa:
"Joulukuun lopulla 27.12.1953 klo 12.07 ilmestyi sinirinta Luscinia svecica meidän pihamaalle ... Ensinnä se herrasteli tietenkin kompostikasalla, mutta lähti sitten tutustumiskierrokselle muuallekin."
Talvilinnut - Sepeltasku
Alueen ensimmäinen havainto sepeltaskusta koskee Järvenpään Suvirannasta joulukuussa 1961 kuolleena löytynyttä lintua, katso Alueen linnusto.
Talvilinnut - Laulurastas
Laulurastaita viivyttelee hyvinä marjatalvina rastasparvien mukana usein joulukuulle asti. Keskitalviset havainnot sen sijaan ovat harvinaisempia ja koskevat usein ruokintapaikoille asettuneita lintuja.
Alueella laulurastaasta on ilmoitettu kolme joulukuista havaintoa: 7.12.1981 Tuusulan Krapin alueella, 14.12.2002 rastasparvessa Nurmijärven Kuhajärvellä, ja 1.12.2012 Hyvinkään Paavolassa. Ainut tammikuinen havainto koskee ruokintapaikalla Tuusulan Riihikalliossa 6-31.1.2012 viihtynyttä lintua.
Alueella laulurastaasta on ilmoitettu kolme joulukuista havaintoa: 7.12.1981 Tuusulan Krapin alueella, 14.12.2002 rastasparvessa Nurmijärven Kuhajärvellä, ja 1.12.2012 Hyvinkään Paavolassa. Ainut tammikuinen havainto koskee ruokintapaikalla Tuusulan Riihikalliossa 6-31.1.2012 viihtynyttä lintua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)