- 27.12.1996 Järvenpään keskustasta löytyi huonokuntoinen yksilö
- 17-19.1.2004 nuori merimetso oli löytänyt pienen sulapaikan Mäntsälän Sulkavanjärveltä Mustijoen suulta
Talvilinnut - Merimetso
Merimetsoja tavataan sulana pysyvillä merialueilla joka talvi, joskin määrät tuntuvat vaihtelevan suuresti eri vuosina. Kannan voimakas kasvu viime vuosikymmeninä on tuottanut myös kaksi talvihavaintoa alueelta:
Talvilinnut - Harmaahaikara
Harmaahaikaroita jää joka syksy talvehtimaan Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen sulapaikoille.
Alueelta ei onnistuneita talvimishavaintoja tunneta, vaikka joulukuisia havaintoja on ainakin kuudelta vuodelta alkaen vuodesta 2000. Tammikuussakin laji on havaittu ainakin kahdesti 6.1.2000, jolloin harmaahaikara tavattiin Hyvinkäällä Kytäjoen rannassa ja toinen yksilö muutti Nurmijärven kirkonkylässä etelään.
Alueelta ei onnistuneita talvimishavaintoja tunneta, vaikka joulukuisia havaintoja on ainakin kuudelta vuodelta alkaen vuodesta 2000. Tammikuussakin laji on havaittu ainakin kahdesti 6.1.2000, jolloin harmaahaikara tavattiin Hyvinkäällä Kytäjoen rannassa ja toinen yksilö muutti Nurmijärven kirkonkylässä etelään.
Talvilinnut - Merikotka
Merikotkan talvikanta Suomessa on vahvistunut samaa tahtia lajin parantuneen pesimämenestyksen myötä. Merikotkat talvehtivat saaristossa sulan meren äärellä ja käyvät myös haaskaruokinnoilla.
Talvihavaintoja merikotkasta tehtiin alueella 1980-luvulla vain kahdesti, samoin vielä 1990-luvullakin. Vuodesta 2000 lähtien merikotkia on havaittu joka talvi eniten joulukuussa ja helmikuussa, jolloin liikkeellä ovat jo kevätmuuttoa tekevät vanhat linnut. Tammikuisia havaintojakin on usealta vuodelta, eniten tammikuulta 2009, jolloin merikotka havaittiin ainakin seitsemän kertaa. Eniten keskitalvisia havaintoja on tehty Hyvinkään Kytäjällä.
Talvihavaintoja merikotkasta tehtiin alueella 1980-luvulla vain kahdesti, samoin vielä 1990-luvullakin. Vuodesta 2000 lähtien merikotkia on havaittu joka talvi eniten joulukuussa ja helmikuussa, jolloin liikkeellä ovat jo kevätmuuttoa tekevät vanhat linnut. Tammikuisia havaintojakin on usealta vuodelta, eniten tammikuulta 2009, jolloin merikotka havaittiin ainakin seitsemän kertaa. Eniten keskitalvisia havaintoja on tehty Hyvinkään Kytäjällä.
Talvilinnut - Sinisuohaukka
Sinisuohaukkoja jää hyvinä myyrävuosina viivyttelemään etelärannikon ja Pohjanmaan pelloille. Muutamia onnistuneita talvehtimisiakin on todettu, eniten vuoden 2009 alussa, jolloin sinisuohaukkoja tavattiin ennätysmäärä.
Alueella sinisuohaukan talvihavainnot alkavat joulukuusta 2000, jolloin Hyvinkään Kytäjällä tehtiin havaintoja naarashaukasta tammikuun alkuun asti. Alueen ainut helmikuinen havainto koskenee tätä samaa yksilöä, joka tavattiin matkalla etelään Hyvinkäänkylässä vielä 1.2.2001. Runsas talviesiintyminen 2008/2009 tuotti alueella ainakin neljä havaintoa, joista viimeinen Nurmijärven Perttulasta 11.1.2009. Myös joulukuussa 2011 Hyvinkään Kytäjälle jäi koiras- ja naarashaukka, joista viimeinen havainto tehtiin Suopellossa 6.1.2012.
Alueella sinisuohaukan talvihavainnot alkavat joulukuusta 2000, jolloin Hyvinkään Kytäjällä tehtiin havaintoja naarashaukasta tammikuun alkuun asti. Alueen ainut helmikuinen havainto koskenee tätä samaa yksilöä, joka tavattiin matkalla etelään Hyvinkäänkylässä vielä 1.2.2001. Runsas talviesiintyminen 2008/2009 tuotti alueella ainakin neljä havaintoa, joista viimeinen Nurmijärven Perttulasta 11.1.2009. Myös joulukuussa 2011 Hyvinkään Kytäjälle jäi koiras- ja naarashaukka, joista viimeinen havainto tehtiin Suopellossa 6.1.2012.
Talvilinnut - Hiirihaukka
Hiirihaukka on myyräravintoa käyttävistä petolinnuista yleisimmin talvehtimaan jäävä laji. Alueen talvihavainnot hiirihaukasta, kuten monista muistakin petolinnuista, alkoivat yleistyä 1990-luvun lopulta lähtien ja ovat nykyisin jokatalvisia. Sitä ennen talvihavaintoja lajista oli tehty alle kymmenen kertaa.
Hiirihaukka on talvehtinut helmikuulle asti ainakin seitsemänä talvena. Erinomaisena myyrätalvena 2008/2009 hiirihaukkoja jäi talvehtimaan peräti kahdeksan lintua. Näistä Hyvinkään Kytäjän seudulla tavattiin vähintään kaksi, Kapulan kaatopaikan lähistöllä niinikään kaksi lintua, Mäntsälän pohjoisosissa yhteensä kolme ja Nurmijärven Kuhajärvellä yksi lintu. Mainitut peltoalueet ovat muinakin vuosina keränneet eniten talviseen myyränpyyntiin jääneitä hiirihaukkoja.
Hiirihaukka on talvehtinut helmikuulle asti ainakin seitsemänä talvena. Erinomaisena myyrätalvena 2008/2009 hiirihaukkoja jäi talvehtimaan peräti kahdeksan lintua. Näistä Hyvinkään Kytäjän seudulla tavattiin vähintään kaksi, Kapulan kaatopaikan lähistöllä niinikään kaksi lintua, Mäntsälän pohjoisosissa yhteensä kolme ja Nurmijärven Kuhajärvellä yksi lintu. Mainitut peltoalueet ovat muinakin vuosina keränneet eniten talviseen myyränpyyntiin jääneitä hiirihaukkoja.
Talvilinnut - Piekana
Piekana on ajoittain talvehtimaan jäävistä petolinnuista hiirihaukan ohella tavallisin. Lajin talvinen esiintyminen vaihtelee ja siirtyy myyräkantojen mukana, eikä havaintoja siksi saada samoilta alueilta läheskään joka talvi.
Alueen ensimmäinen talvehtiva piekana löytyi valokuvaavien harrastajien iloksi Hyvinkään Nykiönharjulta talvella 1990/91. Tätä yksilöä lukuunottamatta talvihavainnot pysyivät niukkoina 2000-luvun alkuun asti. Sen jälkeen pitempään samalla paikalla ja ainakin tammikuun puolelle asti viipyneitä piekanoita on tavattu jo viitenä talvena. Paras talviesiintyminen oli hiirihaukan tapaan talvella 2008/2009, jolloin talvisia piekanahavaintoja tehtiin useita kymmeniä. Näistä Hyvinkäällä Kytäjän ja Kapulan kaatopaikan alueella liikkui enimmillään neljä lintua, Nurmijärven Hongisojan-Kuhajärven pelloilla vähintään kaksi ja Palojoella yksi sekä Tuusulan Rantamossa kaksi lintua.
Viimeinen piekanoista tyhjä talvi alueella koettiin 2009/2010, jolloin lajista saatiin vain kaksi talvihavaintoa joulukuussa.
Alueen ensimmäinen talvehtiva piekana löytyi valokuvaavien harrastajien iloksi Hyvinkään Nykiönharjulta talvella 1990/91. Tätä yksilöä lukuunottamatta talvihavainnot pysyivät niukkoina 2000-luvun alkuun asti. Sen jälkeen pitempään samalla paikalla ja ainakin tammikuun puolelle asti viipyneitä piekanoita on tavattu jo viitenä talvena. Paras talviesiintyminen oli hiirihaukan tapaan talvella 2008/2009, jolloin talvisia piekanahavaintoja tehtiin useita kymmeniä. Näistä Hyvinkäällä Kytäjän ja Kapulan kaatopaikan alueella liikkui enimmillään neljä lintua, Nurmijärven Hongisojan-Kuhajärven pelloilla vähintään kaksi ja Palojoella yksi sekä Tuusulan Rantamossa kaksi lintua.
Viimeinen piekanoista tyhjä talvi alueella koettiin 2009/2010, jolloin lajista saatiin vain kaksi talvihavaintoa joulukuussa.
Talvihavainnot - Maakotka
Nuoria maakotkia jää haaskojen ja ruokintojen varassa joka vuosi Etelä-Suomeen talvehtimaan. Vanhat linnut pysyttelevät pesimäreviireillään pohjoisessa vuoden ympäri.
Alueen talviset maakotkahavainnot alkoivat runsastua muiden petolinnuista tehtyjen talvihavaintojen tapaan 1990-luvun lopulla. Vuoteen 1998 mennessä talvisia maakotkia oli nähty vain viitisentoista kertaa. Vuodesta 1999 lähtien talvihavaintoja on tehty kaikkina muina talvina paitsi 2010/2011. Vain kerran maakotka on viihtynyt paikoillaan pitempäänkin: 11-26.1.2005 nuori maakotka saalisti Kytäjän fasaanitarhan lähistöllä Hyvinkäällä. Muutenkin Kytäjän seutu on havaintojen valossa paras paikka talvisen maakotkan tapaamiseen.
Alueen talviset maakotkahavainnot alkoivat runsastua muiden petolinnuista tehtyjen talvihavaintojen tapaan 1990-luvun lopulla. Vuoteen 1998 mennessä talvisia maakotkia oli nähty vain viitisentoista kertaa. Vuodesta 1999 lähtien talvihavaintoja on tehty kaikkina muina talvina paitsi 2010/2011. Vain kerran maakotka on viihtynyt paikoillaan pitempäänkin: 11-26.1.2005 nuori maakotka saalisti Kytäjän fasaanitarhan lähistöllä Hyvinkäällä. Muutenkin Kytäjän seutu on havaintojen valossa paras paikka talvisen maakotkan tapaamiseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)