Pohjois-Suomessa pesivänä lajina järripeippo on peippoa selväpiirteisempi muuttolintu. Järripeippojakin jää lähes joka talvi Suomeen talvehtimaan, mutta talviesiintyminen on niukempaa ja epäsäännöllisempää.
Alueen talvisten järripeippohavaintojen määrä on noin puolet peippohavaintojen määrästä. Järripeippojakin on tavattu lähes joka talvi 1980-luvun alussa vilkastuneen havainnoinnin myötä. Joinakin talvina lajin esiintyminen on jäänyt muutaman havainnon varaan ja viimeksi vuonna 2002 järripeiposta ei tehty lainkaan talvikauden havaintoa.
Joulukuussa 2012 Tuusulan Anttilaan jäi toistasataa järripeippoa ruokailemaan puimatta jääneeseen peltoon ja muuallakin nähtiin kymmenlukuisia parvia. Näitä lintuja tavattiin sitten helmikuun lopulle saakka enemmän kuin muina talvina aiemmin.
Joinakin talvina lintulaudoillakin on nähty yli kymmenen järripeipon kerääntymiä, mutta pääosa talvisista havainnoista koskee yksittäisiä lintuja tai muutaman yksilön parvia.
Talvilinnut - Hemppo
Hemppoja jää joka vuosi talvehtimaan Etelä-Suomeen, joskin melko vaihtelevasti. Ne ruokailevat talvisin parvina kaatopaikkojen, täyttömäkien ja joutomaakenttien rikkaruohostoissa ja voivat pysytellä samalla alueella pidempääkin.
Hemppoja on tavattu 1990-luvun alusta lähtien joka talvi alueella. Lajin talviesiintymisessä on kuitenkin selvä laskeva trendi. Vielä 1970-luvun puolivälissä Tuusulan Rantamossa tavattiin parin sadan yksilön talviparvia. Helmikuussa 1993 Hyvinkään Nopossa nähtiin vielä yli sadan yksilön hemppoparvi. Sen jälkeenkin hemppoja havaittiin alueen kaatopaikoilla joka talvi vuosina 1996-2002, mutta suurimmissakin parvissa oli vain muutamia kymmeniä lintuja. Tämän jälkeen talviset havaintomäärät ovat edelleen vähentyneet, vaikka laji onkin edelleen havaittu joka talvi.
Hemppoja on tavattu 1990-luvun alusta lähtien joka talvi alueella. Lajin talviesiintymisessä on kuitenkin selvä laskeva trendi. Vielä 1970-luvun puolivälissä Tuusulan Rantamossa tavattiin parin sadan yksilön talviparvia. Helmikuussa 1993 Hyvinkään Nopossa nähtiin vielä yli sadan yksilön hemppoparvi. Sen jälkeenkin hemppoja havaittiin alueen kaatopaikoilla joka talvi vuosina 1996-2002, mutta suurimmissakin parvissa oli vain muutamia kymmeniä lintuja. Tämän jälkeen talviset havaintomäärät ovat edelleen vähentyneet, vaikka laji onkin edelleen havaittu joka talvi.
Talvilinnut - Vuorihemppo
Vuorihemppo on Suomessa talvinen vierailija, joka löytyy yleensä rantojen, joutomaiden ja täyttömäkien rikkaruohostoista.
Alueen vuorihemppohavainnoista valtaosa on tehty talviaikaan ja loputkin loka- tai huhtikuussa, Pitkään samalla paikalla viihtyneet parvet kertovat varsin edustavasti lajin tyypillisistä tapaamispaikoista alueella:
Alueen vuorihemppohavainnoista valtaosa on tehty talviaikaan ja loputkin loka- tai huhtikuussa, Pitkään samalla paikalla viihtyneet parvet kertovat varsin edustavasti lajin tyypillisistä tapaamispaikoista alueella:
- 13.1-30.3.1996 kolmen vuorihempon parvi viihtyi Tuusulassa Rantamon-Heikkilän peltoaukealla
- 21.12.1997-21.2.1998 aluksi kolmen linnun parvi Järvenpään Puolmatkan kaatopaikalla
- 21.1.-4.2.2001 yksinäinen lintu urpiaisparvessa Hyvinkään Kapulan kaatopaikalla
- 23.12.2006-3.3.2007 yksinäinen lintu hemppoparvessa Järvenpään Puolmatkan kaatopaikalla
- 19.12.2009-2.2.2010 aluksi yksinäinen ja lopuksi viiden linnun parvi Hyvinkään Kapulan kaatopaikalla
Laji on tavattu alueen kaikissa kunnissa Mäntsälää lukuunottamatta.
Talvilinnut - Kirjosiipikäpylintu
Kirjosiipikäpylintu on vaelluslintu, joka ilmaantuu Etelä-Suomeen epäsäännöllisesti toistuvien syysvaellusten myötä. Vaellussyksyjen jälkeen lintuja on tavattu vähäisemmässä määrin myös talvikaudella. Talvella on tehty harvakseltaan havaintoja myös lintulaudoilla ruokailevista kirjosiipikäpylinnuista.
Alueen runsain talviesiintyminen kirjattiin alkuvuodesta 1957, jolloin Hyvinkään kauppalassa tehtiin puolentusinaa havaintoa ja suurimmassa parvessa nähtiin 11 lintua. Näiden havaintojen lisäksi kirjosiipikäpylintuja on havaittu vain viisi kertaa vuosina 1963-1987.
Alueen runsain talviesiintyminen kirjattiin alkuvuodesta 1957, jolloin Hyvinkään kauppalassa tehtiin puolentusinaa havaintoa ja suurimmassa parvessa nähtiin 11 lintua. Näiden havaintojen lisäksi kirjosiipikäpylintuja on havaittu vain viisi kertaa vuosina 1963-1987.
Talvilinnut - Nokkavarpunen
 |
| Nokkavarpunen Helsingin Meilahdessa |
Alueella nokkavarpusia on havaittu talvisin yli 50 kertaa, joskin kaksi kolmasosaa havainnoista ajoittuu kahdelle hyvälle talvella 1998/99 ja 2000/2001. Tammi-helmikuussa 1999 nokkavarpusia havaittiin Tuusulassa Jokipuiston ja Gustavelundin alueella lähes päivittäin ja ne kävivät myös ruokintapaikoilla. Vuodenvaihteessa 2000/2001 suurimmat parvet, joissa oli noin 15 lintua, havaittiin Hyvinkäällä Kytäjärven rannoilla ja Nurmijärvellä Vantaanjoen varrella. Nokkavarpuset käyttävätkin hyväksi rantojen tuomikoissa hyvinä satovuosina talveen saakka riittäviä marjoja ja pystyvät helposti murtamaan kovat siemenet vahvalla nokallaan.
Muiden talvien paljon harvemmat havainnot sijoittuvat kaupunkien ja kyläkeskusten taajamiin vailla selvää esiintymiskuvaa.
Talvilinnut - Pulmunen
Lapin tuntureilla pesivien pulmusten syysmuutto on etelärannikolla hyvin huomaamatonta ja siksi lajia ei tavata runsaammasti myöskään talvisin.
Pulmusia on alueella havaittu talviaikaan vajaat sata kertaa. Talvikauden havainnoista lähes puolet koskee helmikuisia kevätmuuttajia ja kolmasosa taas joulukuisia syysmuuttajia.
Tammikuulle jää siten vain parikymmentä havaintoa. Kaikkien aikojen suurin talviparvi, peräti 150 lintua, on kuitenkin havaittu tammikuussa Tuusulan Hyrylässä 5.1.1970. Tuusulan Rantamossa on monena talvena havaittu muutamia pulmusia myös tammikuussa, joskaan talvehtimista ei ole koskaan todettu. Pisimpään samalla paikalla viihtyneet pulmuset nähtiin Nurmijärven Savikon pelloilla, missä neljän linnun parvesta tehtiin havaintoja 25.1-2.2.2009.
Pulmusia on alueella havaittu talviaikaan vajaat sata kertaa. Talvikauden havainnoista lähes puolet koskee helmikuisia kevätmuuttajia ja kolmasosa taas joulukuisia syysmuuttajia.
Tammikuulle jää siten vain parikymmentä havaintoa. Kaikkien aikojen suurin talviparvi, peräti 150 lintua, on kuitenkin havaittu tammikuussa Tuusulan Hyrylässä 5.1.1970. Tuusulan Rantamossa on monena talvena havaittu muutamia pulmusia myös tammikuussa, joskaan talvehtimista ei ole koskaan todettu. Pisimpään samalla paikalla viihtyneet pulmuset nähtiin Nurmijärven Savikon pelloilla, missä neljän linnun parvesta tehtiin havaintoja 25.1-2.2.2009.
Talvilinnut - Pajusirkku
Pajusirkkuja jää joka talvi etelä- ja lounaisrannikon ruovikoihin talvehtimaan.
Alueella pajusirkku on havaittu talvikaudella vain kuusi kertaa. Näistä neljä havaintoa on tehty joulukuussa Tuusulanjärvellä, Kytäjärvellä ja Mäntsälän Kaukalammella. Molemmat tammikuiset havainnot ovat vuodelta 1977 ja ne on tehty Keravalla Sompion-Kanniston alueella.
Alueella pajusirkku on havaittu talvikaudella vain kuusi kertaa. Näistä neljä havaintoa on tehty joulukuussa Tuusulanjärvellä, Kytäjärvellä ja Mäntsälän Kaukalammella. Molemmat tammikuiset havainnot ovat vuodelta 1977 ja ne on tehty Keravalla Sompion-Kanniston alueella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)